Pakilan Visan arvokkaat, alkuperäiset jäsenkortit ovat myös historiankirjoittajan käytössä. Lennart Silius kuului Pakilan Visan perustajiin 1936. Visa ehti toimia vain muutaman vuoden ennen sota-aikaa. Marraskuun 30. päivä 1939 alkanut talvisota vei miehet rintamalle ja hiljensi suomalaisen urheiluelämän. Visaa johti puheenjohtaja Erkki Öhmanin ollessa rintamalla varapuheenjohtaja Lennart Silius. Talvisodan jälkeen toiminta vilkastui vähitellen kevään 1940 aikana.
Seuran perusperiaatteena: Kaikille tasapuoliset mahdollisuudet urheilun harrastamiseen.
Pakilan Visan pöytäkirjoista, toimintakertomuksista, kilpailutuloksista, lehtileikkeistä, haastatteluista ja muusta aineistosta on kertynyt muistiinpanoja 131 sivua. Seuran taloudesta on valmistunut ensimmäinen
versio, jota Visan historiatoimikunta käsitteli kokouksessaan 24.2.
Visassa elettiin toimeliasta aikaa 1960- ja 1970-luvulla. Seuran jäsenmäärä nousi jo yli 600:n. Leirikeskus, kesäpaikka Kiviranta, hankittiin. Lajivalikoima oli edelleen laaja. Lentopallo ja koripallo olivat palloilulajeista vahvimpia. Yleisurheilussa oli loistavia yksilöitä kuten korkeushyppääjä, seuran puheenjohtajanakin 1970-luvulla toiminut, Seppo Varjonen. Varoja laajaan toimintaan saatiin monipuolisesta varainhankinnasta. Erityisesti marraskuussa 1969 Pakilan VPK:n talolla alkanut bingo tuotti hyvin.
Monipuolisen varainhankinnan keskeisenä motiivina oli saada Pakilan ja sen lähiympäristön lapset ja nuoret urheilun pariin ilman perheiden kukkaron avaamista. Monet pakilalaiset tulivat toki viimeistään 1960-luvulta lähtien varsin hyvin toimeen, mutta edelleen löytyi suurilapsisia perheitä, joiden lapset eivät olisi päässeet harrastusten pariin ilman Visan aktiivista varainhankintaa ja sosiaalista omaatuntoa.Työväenliikkeen perusperiaatteet tulivat hienolla tavalla konkreettisesti käytännössä esiin Pakilan Visassa. Sen keskeisenä periaatteena oli tehdä työtä tasapuolisten urheilumahdollisuuksien antamiseen kaikille yhteiskunnallisesta asemasta ja varallisuudesta riippumatta.
|
