Matkakertomus Wienin turnauksesta 2007: Tytöt 1992

1.päivä 02.04.2007: Lentomatka, metromatkailua, majoittuminen ja shoppailua.
Matka Wieniin sujui joutuisasti. Muutaman tunnin lentomatkan jälkeen oltiin perillä. Ei muuta kuin junaan ja majapaikalle. Sirpa ja Hessu suunnistivat kisatoimistoon hakemaan cup-kortteja ja Sanna ja Ole tyttöjen kanssa suoraan majoituskoululle. Sitten odoteltiin. Luokat siistiksi järjestäjien taholta ja tyttöjen taholta katsastus saman koulun muihin majoittujiin. Kelpaa meille. Molemmat. Sirpa ja Hessukin saapuivat cup-kortteineen, joten pääsimme hyvissä ajoin lähtemään seuraavaan kohteeseen.

Ellan perheen käytössä oleva huoneisto aivan keskustassa löytyikin, tosin aika ison mutkan kautta. Metroliikenne oli yhdellä linjalla jonkin syyn vuoksi seisahtunut, joten ei muuta kuin ensitutustuminen Wienin laajaan metroverkostoon. Perille päästyämme päästiin nauttimaan Jutan, Erkin, Nellin ja Oton valmistamaa jauhelihakastiketta ja spagettia. Ihanan kotoista. Ja mitä sen jälkeen? Shoppailemaan pakko päästä, jotta päästään rahoista eroon ja voidaan kotiin lähettää pyyntö, että tilille katetta lisää. Ei vaan, pikkuostoksia, äidille tuliaisia ja silleen. Korista tänne tultiin pelaamaan eikä shoppailemaan.

Ilta alkoi lähestymään ja nukkumatti kutsumaan. Sitten vaan ykkösen metroon ja majoituskoululle Sirpan kanssa. Ja mikä yllätys odottikin koululla. Vaikka suihkuja ei koululla pitänytkään olla käytössä, niin löytyihän ne sieltä. Kaikki suihkuun ja nukkumaan. Kunhan ensin jokainen oli löytänyt sen kotoa mukanaan tuoman unilelun vierelleen.

2.päivä 03.04.2007: Ensimmäinen ottelu ja huvipuisto
Aamulla aikainen herätys ja aamupalan jälkeen suunnistetaan metrolla matsipaikallle. Nautimme Wienin keväästä auringon noustessa pilvettömältä taivaalta ja puiden lehtien vihertyessä ja kukkien alkaessa loistaa värihehkussaan. Useita pelisaleja sisältävä Yliopiston urheilukeskus kuhisi koriksen harrastajia ympäri Eurooppaa. Hei mekin ollaan yksi joukkue, joka harrastaa maailman mukavinta joukkepeliä, korista.

Ensinmäisenä vastustajana todella hyvin heittävä joukkue Saksasta, TSV BreitenguBbach. "Turpaan tuli, että ropisi". Ei voinut mitään. Puolustus vuoti ja hyökkäyspelikin oli tainnut jäädä vielä nukkumaan majoituskoululle. Tästä parannetaan vielä paljon seuraavaan matsiin.

Matsin jälkeen jonottamaan ruokaa, joka ei ihan viiden tähden sapuskaa ollut, mutta nälkä lähti. Paitsi joukkueenjohtajaltamme Sirpalta, joka vartioi tavaroita ja päätti todella pitkän ruokajonon vuoksi unohtaa oman syömisensä. Ruokailun jälkeen tavarat Ellan perheen kaupunkitukikohtaan ja retkelle Wienin Prater-huvipuistoon. Ensin tunnettuun yli 100-vuotiaaseen Wiener Riesenrad "maailmanpyörän", joka on 65 metriä korkea ja painaakin 430 tonnia. Sieltä avautuikin huikeat näkymät yli huvipuiston ja koko Wienin kaupungin. Sitten vapaa-aikaa porukalle pari tuntia. Kaikki säntäsivätkin innokkaasti kokemaan kaikki hurjimmat laitteet. Sanna ja osa vanhemmista melkein vielä innokkaimmin mukana.

Huvipuiston jälkeen ehdimme vielä katsastamaan muutaman eilispäivältä väliin jääneen shoppailupaikan sekä hoitamaan iltaruokailun. Jälleen metrolla majapaikkaan ja innolla odottamaan huomispäivän matsia. Tällä kertaa otamme ehdottomasti paremman puolustuspelin ja sen nukkumaan unohtamamme hyökkäyspelin myös matsiin mukaan. 

4.päivä 5.4.2007: Tärkeitä pelejä ja mahtavat wienerschnitzelit
Aamu valkeni keväisen lämpimänä, kun aamiaisen jälkeen lähdimme kohti pelipaikkaa. Jatkopelien kannalta tärkeät pelit oli edessä. Ensinmäisessa ottelussa kohtasimme saksalaisen Bayer Uerdingen joukkueen. Peli alkoi tasaisissa merkeissä ja toisen jakson alussa saimme jo hieman piste-eroa vastustajaamme. He kuitenkin kuroivat eron umpeen ja sen jälkeen olimme vuorotellen ottelun johdossa. Välillä prässipuolustuksemme toimi hienosti, mutta taas välillä saksalaistytöt saivat aikaiseksi korit kovin helposti. Ottelun loppu oli jännitysnäytelmä vailla vertaa. Johdimme, mutta vastustaja tasoitti. Joukkuevirhetilimme ollessa täynnä vastustaja sai virheistämme vapareita. Jälleen tasoitimme, mutta vastustaja kuittasi. Viimeisen 30 sekunnin aikana pääsimme yrittämään parikin kertaa tasoitusta, mutta ne kaatuivat hyökkäyspään virheisiin. Taistelun tauottua taululla oli lukemat 35-33 vastustajan hyväksi. Vähän harmitti, koska yhtä hyvin me olisimme ottelun voineet voittaa.

Puolitoista tuntia taukoa ja seuraava ottelu. Nyt päätimme näyttää, mistä suomitytöt on tehty. Vastassa jälleen joukkue Saksasta, BG Göttingen. Alusta asti peli luisti ja piste-ero kasvoi heti ensijaksolla viiteentoista. Myös toinen jakso sujui meiltä mallikkaasti. Eroa syntyi lisää. Ainoastaan vastustajan kovaäänisten kannustusjoukkojen saapuessa paikalle, pelimme hiukan sekosi. Hätää ei kuitenkaan lopputuloksen kannalta ollut sillä loppulukemana oli 61-28 voitto tästä saksalaisjoukkueesta.

Sitten hiukan mieli maassa lähdimme kävelemään kohti kaupunkitukikohtaa. Sanna ja Sirpa lähtivät selvittämään mahdollista jatkoa, koska emme tienneet muiden joukkueiden käymien otteluiden tuloksia. Kun sitten olimme vieneet tavarat tukikohtaamme suuntasimme kohti Stephans aukiota, jonne Sannan ja Sirpan pitäisi tulla. Koska he eivät olleet vielä siellä menimme tutustumaan läheiseen, todella isoon ja komeaan St.Stephansin katedraaliin. Olihan kirkolla kokoa kerrakseen. Ja olihan turisteja aika paljon myös paikalla. Kuvia räpsittiin, joita sitten katselimme kirkon ulkopuolella.

Ja tulihan Sanna ja Sirpakin kisatoimistoreissulta. Mukanaan huonot ja hyvät uutiset. Jatkopaikka meni siinä yhden korin tappiomatsissa. Ei voi mitään, urheilu on välillä vähän julmaakin. Hyvät uutiset olivat siinä, että saamme todennäköisesti mahdollisuuden pelata ystävyysotteluita majoituskoulullamme. Vastustaja on hakusessa. Suuntasimme kuitenkin kokemaan elämämme suurimmat wienerschnitzelit. Läheisessä vuonna 1905 perustetussa Figlmueller-ravintolassa ne scinetselit oli TODELLA SUURIA. Oli siinä syömistä kerrakseen. Taisi niistä pikkupala jäädä lähes joka tytön lautaselle syömättäkin.

Väsyneinä ja vatsat täynnä lähdimme hakemaan tavaroita kaupunkitukikohdasta, josta jälleen metrolla majoituskoululle. Mitähän siellä meitä mahtoi tänä iltana odottaa……

5.päivä 6.4.2007: Kiertoajelu kaupungilla, vapaata ja iltaottelu majoituskoululla.
Aamulla nopeasti ylös ja aamiaisen jälkeen kohti Stadhallea. Siellä meitä odotti kiertoajelu oppaan johdolla kaunista Itävällan pääkaupunkia katsellen. Ja todella kaunishan tämä 2000 vuotta sitten roomalaisten perustama kaupunki on. Opas kertoi värikkäästä Itävallan historiasta samalla kun bussi ohitti lukuisia kauniita rakennuksia, patsaita ja puistoja. Pysähdyimme myös ihailemaan todella erikoista kaupungin vuokrataloa Hunderwassehaussia.  Tämä talo on todella persoonallinen taiteilija Friedensreich Hundertwasserin luomus. Kannatti katsoa.

Kierroksen jälkeen kävimme syömässä turnausruokalassa, jossa tänään oli tarjolla jonkinmoista kanaa ja pastaa. Söihän sitä, koska jättää sitä ei lautaselle saanut. Ruokailun jälkeen saimme omaa aikaa peräti viisi tuntia omille asioille, sillä seuraavana vuorossa oli vasta klo 19 alkava ystävyysottelu majoituskoulullamme. Osa porukasta käytti ajan tietysti shoppailuun, mutta osa lähti melkein heti lepäilemään kaupunkitukikohtaamme.

Joukkueenjohtaja Sirpa oli edellisiltana sopinut samalla koululla majoittuvan tanskalaisjoukkueen Vaerlose Basketball Klupin kanssa ystävyysottelun. Ottelua oli todella kiva pelata, sillä minkäänlaista painetta menestymisestä ei ollut.  Alusta lähtien pelimme luisti hyvin ja saimme erityisesti nopeilla hyökkäyksillä paljon pisteitä aikaiseksi. Lopputulos ottelusta oli 45-15. Kiva päätös tässä turnauksessa otteluiden osalta.

Ottelun jälkeen pidimme jo pienet turnauspäättäjäiset pizzan, sipsien ja limun merkeissä. Tietokilpailussa kaupunkikiertoajelusta ja vähän muustakin panoksena oli huomispäivän luokkahuoneen lattian siivous. Ehdimme myös loppuillasta kannustamaan Hesan Namikan tyttöjoukkuetta, joka raivasi todella jännittävän semifinaalipelin voiton itselleen ja paikan loppuotteluun.

6.päivä 7.4.2007: Turnaus päättymässä ja muutto hotelliin.
Aamulla aikaisin ylös ja tavaroiden pakkaaminen ja luokkahuoneen siivousta. Lähdimme heti kahdeksan jälkeen kohti hotellia, jonne saimme tavaramme säilytykseen. Hotellilta kiireesti turnauksen päähallille kannustamaan Namikan tyttöjä loppuottelussa. Hienostihan Namikalaiset ottelun pelasivat ja saavuttivat sarjassaan turnausvoiton. Onnittelut heille kaikille. Seurasimme vielä muutamaa muuta loppuottelua ja löytyihän hallilta jo tututsi tulleita ystäviä muista maista. Tyttöjä vai poikia? Eipä kerrota.

Lähdimme käymään syömässä, koska cup-korttiin ei enää sisältynyt ruokailuita. Ruokapuoli on ehkä ainuita asioita, jossa turnausjärjestäjät voisi asiat vielä paremmin hoitaa. Kaikkeen muuhun tuntuu porukka olevan tyytyväisiä.

Iltapäivällä kävimme buukkaamassa itsemme sisään hotelliin. Mahtaa olla kiva nukkua sängyssä koulumajoituksen jälkeen. Pienen lepotauon jälkeen suuntasimme kävelyretkelle kaupungille. Kävelimme mm. puistossa jossa oli Wienin keisarinna Sissin patsas. Patsaan molemmin puolin oli upeat rakennukset, Wienin luonnontieteellinen museo ja Wienin kulttuurihistoriallinen museo. Sen jälkeen katsastimme Heidenplazin aukion jolla sijaitsee Hofburgin palatsi. Volksgarden puistossa löysimme aivan ihastuttavan patsaan, jonka olisimme välttämättä halunneet ottaa Suomeen mukaan. Onpa täällä miehet kovia.

Matkamme jatkui ohi hienon parlamenttitalon, raatihuoneen ja kansallisteatterin. Wienin katukuvaan kuuluvien hevosvaljakkojen ääntä kuului jatkuvasti, kun turisteja kuljettavat valjakot liikkuivat kaduilla. Jos jonnekkin, niin tänne ne kuitenkin hyvin sopivat. Nälkä alkoi kuitenkin pikkuhiljaa kävellessä tulla, joten ei muuta kuin  syömään läheiseen ravintolaan. Terveisiä sinne kylmään Suomeen, saimme hyvät paikat ravintolan terassilta.

Ruokailuhetken jälkeen kävimme pääsiäismarkkinoilla ihastelemassa upeita käsinmaalattuja pääsiäsimunia ja muuta pääsiäistavaraa. Sen jälkeen odottikin yllätys. Joukkueestamme Karkilla oli tänään synttärit ja perheen vanhemmat olivat Sirpan kanssa sopineet, että voisimme juhlistaa synttäreitä vaikka ravintolassa jätskiannoksilla. Läheltä löytyikin toinen terassi jossa sitten nautimme komeat jätskiannokset ja lauloimme Karkille onnittelulaulun. Vielä kun suoritettiin keskustan kävelykaduilla näyteikkunaostoksia, olimmekin jo valmiita lähtemään hotellille. Illalla vielä palaveri huomisesta ohjelmasta ja sen jälkeen nukkumaan.

Turnauksen loputtua tytöiltä kysyttiin mielipiteitä matkasta. Jokainen sai valita kolme plussajuttua ja kolme miinusjuttua matkasta. Tässä mielipiteitä: